Puutarhakaupunki Tapiola – tällainen se on!
Vehreä ja vihreä puutarhakaupunki Tapiola alkoi rakentua Hagalundin kartanon maille 1950-luvulla. Ideana oli luoda Espooseen täysin uusi kaupunginosa, joka yhdistäisi monipuoliset palvelut ja luonnonläheisen asumisen. Tapiolasta muodostui eri vaiheiden myötä monimuotoinen kaupunkikokonaisuus.
Tapiolan taustalla uniikki idea
Tapiolan synty juontaa juurensa kaupunkien sodanjälkeiseen asuntopulaan. Yksityisomistuksessa ollut Asuntosäätiö alkoi johtajansa Heikki von Hertzenin johdolla suunnitella Espooseen puutarhakaupunginosaa, josta tulisi täydellinen pikku kaupunki keskelle koskematonta luontoa. Alue, jonka asukkaat voisivat nauttia vehreästä, luonnonläheisestä ympäristöstä ja samalla kaikista kaupungin palveluista. Nimeksi tuli yleisökilpailun kautta Tapiola, jonka katsottiin luonnehtivan hyvin Hagalundin kaunismetsäistä aluetta. Puutarhakaupunkiin suunniteltiin kolme lähiötä ja keskusta.
Arkkitehti Aarne Ervi keskustan suunnittelijaksi
Myös keskusta-alueen arkkitehtuurista järjestettiin oma kilpailunsa. Voiton vei arkkitehti Aarne Ervi, joka oli tunnettu keveästä, ilmavasta ja elämisen iloa viestivästä arkkitehtuuristaan. Ervin sekä hänen kollegoidensa Viljo Revellin, Aulis Blomstedtin ja Markus Tavion työn tuloksena Tapiolaan hahmottui arkkitehtonisesti hallittu ja puutarhakaupungille luonteenomainen keskusta.
Keskustan maamerkiksi piirrettiin ja rakennettiin 13-kerroksinen Keskustorni, jonka vierelle tuli toriaukio ja ostoskeskus. Keskustan vierellä olleen valtavan sorakuopan paikalle rakennettiin Tapiolan keskusallas. Altaan reunoille nousi myöhemmin uimahalli, kirkko, Sokos Hotel Tapiola Garden (1974) sekä Espoon kulttuurikeskus. Näyttävät vesisuihkut ja kukkien runsaus elävöittävät altaan tunnelmaa. Talvisin altaalle jäädytetään luistinrata, jonka touhuja on kiva seurata hotelliravintolan pöydistä käsin.
Kukkien värit hehkuvat öisinkin
Tapiolan kolmen lähiön ja sen keskustan arkkitehtuuri on humaania, rauhallista ja esteettistä. Kokonaisuus on monimuotoinen Taskumateiksi kutsuttuine tornitaloineen, Mäntyviidan alueen pientaloineen ja Nallenpolun taiteilijarivitaloineen. Korkeaa rakentamista liitetiin matalien rakennusten lomaan, mikä olikin Tapiolan suunnittelun tärkeimpiä oivalluksia.
Suuret kukkapellot ja runsaat istutukset luovat puutarhakaupungin tunnelmaa, viheralueet peli- ja leikkikenttineen ovat isoja.
Eivätkä Tapiolan kukat kuki vain päivisin, vaan niiden värihehku tuodaan iltaisinkin esiin puutarhavalaisimilla, jotka on suunniteltu varta vasten Tapiolaan. Tapiola-valaisimet olivatkin ensimmäiset Suomessa suunnitellut puutarhavalaisimet, ja niiden malli levisi vuosien mittaan maailman eri puistoihin.
Ennakkoluulottoman rakentamisen ansiosta Tapiolaa alettiin pitää jo 1960-luvulla arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisena ja sitä käytiin – ja käydään edelleen – ihastelemassa maailman eri kolkista.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen puutarhakaupunki Tapiolaan!